Imusarja



C16XE:n alkuperäinen pitkä imusarja ei ole hyvä suurempia tehoja tavoiteltaessa, joten se täytyy korvata uudella. Teen uuden imusarjan koulun valutuotetekniikan harjoitustyönä. Valun ajateltiin alkuvaiheessa tehtävän tarkkuusvaluna, jossa käytetään apuna vahamallia keraamisen muotin tekemisessä.

Alla olevissa kuvissa alkuvaiheen 3D-malli. Mallit on piirretty Pro/Engineer Wildfire 2.0 ohjelmalla ja mallit koostuuvat sekä solidi- että pintamallinnuksena tehdyistä osista. Ensimmäisissä kuvissa suuttimien kohdalta puuttuvat vielä kolot kantta vasten tulevasta tasosta. Imusarja on suunniteltu tuplakaasutin/läppärunko DCOE jaolle, joten tarvittaessa tuossa voi käyttää myös läppärunkoja (remmiahtimen kanssa ei ole yhtään järkevää, mutta turbon kanssa tai vaparina olisi). Kanavat ovat kannessa 86mm jaolla ja DCOE jako on 90mm, joten primääriputkipareista täytyi tehdä 4mm harottavat. Tuon imusarjan alkuosan pituus on sellainen, että suuttimet ja jakotukki mahtuvat juuri tuohon kiinnityslaippojen ja kannen väliin. Imusarjan kokonaispituus jää pelkkien torvien kanssa hieman lyhyeksi, mutta tuohon laippojen väliin olisi tarkoitus vielä tehdä väliputket, joiden pituutta voi vaihtaa ja hakea sitten dynossa mitoituksen kohdalleen. Primääriputkien pyöreän osuuden halkaisija on 40mm, jonka poikkipinta-ala on aavistuksen suurempi kuin kannen kanavissa.

Saa nähdä ehdinkö edes valaa tuota imutorviosaa tämän kevään aikana, mutta tulipahan sekin piirrettyä. Torvien päiden tulee isojen poikien mukaan törröttää plenumin sisälle (lähellä oleva pinta kyllä aiheuttaisi jonkin verran kitkaa torveen sivulta päin tulevaa virtaukseen, eli uskottakoon, että törröttävät päät ovat hyvät). Piirsin alkuun tuon yhtenäisen levyn suoraan torvien kanssa valettavaksi, mikä tekisi plenumiin kiinnittämisen kohtuullisen helpoksi.

Imusarja muuttui vielä hieman noista aiemmista suunnitelmista. Kannesta päin katsottuna kiinnityslaipan vasemman pään yläreunaan lisäsin vastaavan tukirivan kuin alkuperäisessä imusarjassa. Lisäsin myös imusarjan alle "nappulat", jotka helpottavat osan kiinnitystä ja asemointia kantta vasten tulevaa laippaa koneistettaessa. Näiden lisäksi kappaleeseen piti myös lisätä työvarat koneistettaville pinnoille. Imutorvien valaminen kiinni yhtenäiseen laippaan on valuteknisesti paljon hankalampaa kuin erillisten torvien valaminen, joten torvet valetaan erillisinä, mutta jokaiseen tulee pieni kaulus, josta torven saa kiinni plenumin etuseinään.

Imusarja valun jäljiltä:


Ja koneistettuna:


Plenumin hahmottelua, kaasuläpän lähtö tulee todennäköisesti kannesta päin katsottuna vasempaan päätyyn:


Itse imusarjan valu tuleekin tapahtumaan perinteisenä hiekkavaluna tarkkuusvalun sijaan, koska tarkkuusvalussa tarvittavan vahamallin valmistaminen niin, että siitä saa tehtyä useampia kopioita osoittautui turhan hankalaksi. Hiekkavalua varten täytyy valmistaa kova (muovia, puuta tai metallia) kappaleen ulkomuotoa vastaava valumalli sekä kaksi negatiivimuottia imukanavien reijät muodostavia hiekkakeernoja varten. Torvet teen kuitenkin tarkkuusvalulla vahamallien avulla.

Mikäli on parannusehdotuksia rakenteeseen niin antaa tulla vaan, nyt voi vielä muuttaa.