Ruostekorjauksia



Corsan ruostekorjaukset aloitettiin korjaamalla perän alaosa molemmin puolin takapyörien takaa. Ensin tein vasemman puolen, mikä tapahtui muistaakseni kesällä 2003. Oikea puoli tuli korjattua kesällä 2004. Vasemman puolen korjauksesta ei tullut otettua kunnon kuvia tekohetkellä, joten otin kuvan takapuolelta vasta nyt parin vuoden jälkeen, mistä johtuen kuvassa näkyy myös hieman juuri korjattua takapalkkia. Pintapeltia en lähtenynyt turhaan kuvaamaan, koska ne on kitattu sileäksi ja maalattu alkuperäisellä värillä, joten mitään korjauksen jälkiä ei näy. Oikean puolen korjauksesta löysin vain yhden kuvan tekovaiheesta ja otin vasta nyt myöhemmin kuvan takapuolelta. Vasenta puolta ei tullut aikanaan massattua, koska kuvittelin, että koko auto käytäisiin pienen ajan sisällä läpi ja paikka tulisi massattua samalla muun pohjan kanssa. Toisin kuitenkin kävi, joten pintaruostetta on jo ehtinyt ilmestyä kivien hakattua maalin irti. Oikea puoleen tuli sentään vedettyä kiveniskumassa, mutta sekään ei näköjään tahdo pysyä terävässä kulmassa kiinni aivan pyörän takana, joten pientä ruostetta on siinäkin.

Seuraavana olivat vuorossa etujalkatilojen alla kulkevat palkit ja niitä ympäröivät lattiapellit, jotka korjattiin kesällä 2005. Samalla tuli korjattua myös kuskin puoleisen takajalkatilan takareuna. Näistäkään hommista ei ikävä kyllä ole kuvia. Täytyy ottaa muutama kuva valmiista korjauksista, kunhan joskus muistaa.

Ruostekorjauksia jatkettiin kesällä 2006. Takapään ruostekorjaukset aloitettiin takapalkkien korjaamisella. Lattia oli puhki takaluukun oikeasta takanurkasta palkin vierestä. Ensin tehtiin oikea puoli, peltiä sai vaihtaa aika paljon, mutta tuli sitä sentään lopulta ehjääkin palkkia vastaan.



Seuraavaksi oli vuorossa vasen puoli, joka oli huomattavasti ehjempi.



Takapalkkien väliin hitsattiin poikittaispalkki jäykistämään koria. Lattiapelti on hitsattu palkkiin kiinni tulppahitseillä yläpuolelta. Koko perän voi myös tunkata tuosta palkista ilmaan kerralla, mikä helpottaa mm. renkaiden, iskareiden ja jousien vaihtoa.



Seuraavana oli vuorossa ruosteisen takalaudan vaihtaminen uuteen GM:n korjauspalaan. Perästä otettiin varmuuden vuoksi mitat ennen takalaudan irroittamista, mutta mitään mittamuutoksia ei kuitenkaan onneksi tapahtunut. Takalaudan irrottamisen jälkeen piti vielä tehdä palkkien päihin laipat, joiden kohdalta pintpelti hitsataan palkkeihin kiinni. Peräluukun lattian takareunan pystysuoraa osaa joutui myös vaihtamaan molemmin puolin. Uuden takalaudan sovitusvaiheessa takalauta laitettiin kiinni peltiruuveilla yläreunoista ja puskurin kiinnityskohdista. Ruuvien avulla osa pysyi hyvin paikallaan hitsauksen ajan.

Seuraavana vuorossa oli rypistyneen takakulman vaihto. Kulma tuli oiottua suurin piirtein muotoonsa samana päivän iltana kun se meni ryppyyn ja maalasin sen vain spraypohjamaalilla ja kiiltävällä mustalla spraymaalilla. Kulman sai yllättävän hyvin muotoonsa, ottaen huomioon, että juuri mitään kokemusta peltien oikomisesta ei ollut. Lokasuojan päälle kylkeen tullut isompi vekkikin oikeni melkein kokonaan, kun kulman sai edes lähellä oikeaa muotoaan. Kittiä ei tullut laitettua yhtään, koska kulma oli tarkoitus korjata mahdollisimman pian. Vedin siis sprayn vain suoraan ryppyjen päälle. Ehjä takavalo ja uusi maalaamaton takapuskurikin sattuivat löytymään suoraan omasta hyllystä, joten auto saatiin heti takaisin ajoon. Kulma ehtikin olla tuossa kunnossa melkein pari vuotta ajanpuutteen (ja toisen käyttöauton puutteen) takia. Spraymaali ei näköjään pidä ruostetta loitolla edes ylhäällä olevissa pintapelleissä, vaan ruoste alkaa puskea läpi keskeltä peltiä. Jospa tuo kulma nyt sitten olisi taas hyvä tämän korjauksen jälkeen. Pelti veti aika pahasti mutkalle, vaikka uusi pala hitsattiin piste kerrallaan välillä jäähdytellen vuoronperään etu- ja takapuolelta. Pintapellin sai kuitenkin monen tunnin työn tuloksena naputeltua niin suoraksi, että kittiä näyttäisi tarvitsevan vain alle millin kerroksen. Viimeisessä kuvassa takana ei ole jousia ollenkaan, mistä johtuu asiallinen mataluus. Auto on vielä hieman vinolla pinnalla, joten tämä puoli ei edes ole vielä ihan pohjaanlyöntikumilla asti.

Kulman jälkeen vuorossa oli kuskinpuolen helman vaihto. Ruostetta oli ihan riittävästi myös helman sisärakenteissa. Helmojenn sisään hitsataan 50x30x2 putket koria jäykistämään. Tunkkauskin onnistuu putken ansiosta mistä kohdasta helmaa tahansa.

Työasento helman vaihdon aikana.

Kun helma oli saatu paikoilleen, oli seuraavan ohjelmassa takakaaren vaihto. Helman takapäätä tuli levitettyä noin 4cm. Lokasuojan kaaren reuna käännettiin suoraksi, millä saatiin hieman lisää tilaa renkaalle. Kuvissa 7x15 ET35 vanne 195/45/15 renkaalla ja 10mm levityspalalla, viimeisessä kuvassa auton takapää pohjaanlyöntikumeilla.

Pohja maalattiin vasta ulkopeltien maalauksen jälkeen, koska en ehtinyt maalata pohjaa ajoissa (maalaamoon oli sovittu aika milloin pääsen maalaamaan kyljen ja perän). Ensimmäisessä kuvassa pohja hitsausten jäljiltä. Autolla jouduttiin ajamaan ennen kuin pohja ehdittiin maalata ruiskulla, joten jouduin vetämään väliaikaisesti pensselillä happomaalin kirkkaalla pellillä olleisiin kohtiin. Kotelosuojat oli luonnollisesti myös pakko ruiskuttaa palkkeihin, ennen kuin autolla lähdettiin ajamaan. Toisessa kuvassa pohja hiottuna tämän jälkeen ruiskumaalausta varten. Kolmannessa ja neljännessä kuvassa lopullinen maali päällä. Pohjalle laitoin happopohjamaalin ja pintamaaliksi raskaan kaluston kiiltävän pintamaalin, joka on huomattavasti halvempaa kuin normaali autopintamaali. Pohjaa ei kannata maalata tummalla värillä, mikäli haluaa väriä ruiskuttaessaan yhtään nähdä mitä on tekemässä. Viidennessä kuvassa näkyy hallitunkkia varten tehty keskellä autoa sijaitseva nostopiste, josta koko takapää on todella hyvä nostaa kerralla ilmaan.